maanantai 4. kesäkuuta 2012

Kaakelitehdas kävi tiilitehtaalla

Viime viikolla teimme kevätretken Potilan tiilitehtaalle Hämeenkyröön.

Ennen Suomessa oli vähän joka paikkakunnalla oma tiilitehdas, jossa valmistettiin tiilet omiin tarpeisiin, kuten esimerkiksi navettoihin. Museoviraston rakennushistorian osasto on koonnut aiheesta hienon sivuston Tiilen historiaa Suomessa. Nykyään suurimmat ja lähes ainoat valmistajat Suomessa ovat Tiileri ja Wienerberger, mutta onneksi on Potilan kaltainen paikka, josta saa oikeasti käsinlyötyjä tiiliä tai erikoistiiliä tilauksen mukaan. Potilan tiilitehdas on valmistanut mm. korjaustiilet Tampereen tuomiokirkon kattoon. Moniin restaurointikohteisiin eivät sopisikaan teolliset valmistetut tiilet.

Onneksemme päivän ohjelmassa oli tiilen käsinlyöntiä, ja homma sujui mallikkaasti ja nopeasti neljältä mieheltä.

Kaikki lähtee massan sekoittamisesta, meillä ei pajalla ole ihan näin suuria koneita...

Potilan tiilitehdas kaivaa punasaven lähistöltä ja sekoittaa siihen tarpeellisen määrän hiekkaa.

Tiilen lyöntiin käytetyt muotit valmistetaan puusta.

Pehmeä savimassa lyödään muottiin, niin, että muotti täyttyy savesta ja ylimääräiset pyyhitään leveällä lastalla pois.

Muotti käännetään lankulle ja nostetaan varovasti pois.

Kun lankku täyttyy tiilistä, se nostetaan kärryyn, joka täytenä työnnetään kuivaustilaan, joka oli muuten pitkä.

Kuivuneet tiilet poltetaan noin 1000 asteessa tunneliuunissa, joka esilämmitetään puilla ja sitten poltetaan öljyllä. Meidän kaksi 300 litran sähköuunia ovat surkeita kääpiöitä tämän uunin rinnalla.

Öljy syötetään uuniin sen päältä.

Keramiikan valmistuksessa tulee aina sekundaa, onko tämä nyt sitten niitä "maanantaikappaleita"?











Ei kommentteja:

Lähetä kommentti