keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Jotain tekemistä käsille

Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry ja Suomen käsityön museo ovat nimenneet tämän vuoden käsityön juhlavuodeksi. Taito-järjestön perustamisesta tulee kuluneeksi 100 vuotta ja Suomen käsityön museon perustamispäätöksestä 125 vuotta. Taito-järjestö, Taito Group, edistää käsityökulttuuria taitona ja elinkeinona. Taito Group koostuu eri maakuntien käsi- ja taideteollisuusyhdistyksistä. Taito Shop -käsityökauppaketju kuuluu myös Taito Groupiin. Suomen käsityön museo sijaitsee Jyväskylässä ja se säilyttää, hoitaa, tallentaa ja välittää suomalaista käsityökulttuuria, käsityön perinnettä sekä tietoa ja taitoa.

Mitä käsityö merkitsee minulle? Mitä käsityö merkitsee sinulle?
Minulle käsityö merkitsee ammattia ja jossain määrin jopa elämäntapaa. Monelle se merkitsee mieluista harrastusta, rauhoittumista, mielihyvää, terapeuttista, jotain tekemistä käsille.

Mitä tarkoittaa kädenjälki? Monessa käsityöläisammatissa sanotaan, että työ on siksi antoisaa, koska siinä näkee heti kättensä jäljen. Tämä ei koske vain perinteisiä käsityöläisammatteja (esim. keraamikko, lasitaiteilija, tekstiilitaiteilija), vaan aika monessa työssä näkee jäljen heti: rakennusmies, siivoaja, leipuri jne. Tärkeintä on käsillä tekeminen, se yhdistää eri aloja. Pitää olla käsi - näppi - tuntuma tekemiseen.

Itse pidän käsiä myös ymmärtämisen välineinä. Esimerkiksi piirrän niin luonnokset kuin mittapiirrokset käsin. Kädet ja pää toimivat yhteistyössä: ymmärrän asioita paremmin, kun olen piirtänyt ne paperille. Sanottakoon, että joissain asioissa tietokonepiirto-ohjelmat olisivat kätevämpiä (nopeampia), mutta olen viimeksi käyttänyt ohjelmia opiskeluaikoina, joten en varmaankaan osaisi niitä enää käyttää ja toisekseen piirto-ohjelmien hankintaa estää niiden kovat hinnat. Sitäpaitsi mielestäni kädenjälki on myös inhimillinen. Piirto-ohjelmat ovat on kankeita orgaanisten muotojen tekemisessä, eikä se tavoita kevyttä luonnosviivaa, joka syntyy vain kädestä, puhumattakaan vaikkapa akvarellivärien upeasta pinnasta. Kädenjäljen huomaa työstä: se ei ole täydellinen, vaan siinä on käden jälki, se on ihmisen tekemä.

Entä käsityöläisen identiteetti? Mikä on esimerkiksi minun tittelini? Niitä on useita: keraamikko, muotoilija, artenomi (AMK), käsityöläinen, taiteilija, taidekäsityöläinen, yrittäjä tai ammatinharjoittaja. Vastaus tähän on se, että käytän eri titteleitä eri tilanteiden mukaan. Kun haluan korostaa käyttämääni materiaalia, kerron olevani keraamikko. Artenomi (AMK) on virallinen tutkintonimikkeeni. Verottajalle ja vakuutusyhtiölle olen yrittäjä. Kun osallistun Ornamon teosmyyntinäyttelyyn, olen taiteilija.

Käsityöläiselle käsityö tietysti merkitsee elinkeinoa, mutta tällä alalla pärjääminen ei olekaan helpoimmasta päästä. Minullekin usein esitetään kysymys, elääkö tällä työllä. Käsityön kannattavuuden yksi tekijä on hinnoittelu. Mikä on käsityön hinta, paljonko tuotteen pitäisi maksaa, jotta sillä tulee toimeen ja paljonko asiakkaat ovat valmiita maksamaan tuotteesta. Käsityön hinnoittelun perusasiat eivät oikeastaan poikkea muiden tuotteiden tai palveluiden hinnoittelusta. Erittäin havainnollistava kirjoitus hinnoittelusta on tekstiilisuunnittelija Katja Hynnisen blogissa.

Moni kauhistelee käsityön hintoja ja epäilee niissä olevan ilmaa. Käsityölle muodostuu korkea hinta siksi, että se on käsityötä. Tuotteen tekemiseen menee kauemmin aikaa kuin koneella liukuhihnalla teollisuudessa. Omista tuotteistani voin sanoa, ettei niissä ole ilmaa, olen tarkkaan laskenut kauanko tuotteen tekemiseen menee aikaa ja kuinka paljon minun pitää siitä laskuttaa, että saan maksettua työtilan vuokran, eläkemaksut, verot jne.

Moni käsityöläinen ei kuitenkaan tule toimeen työllään, vaan he rahoittavat ammatinharjoittamisensa muilla tuloilla. Aika moni tekee opetustöitä työväenopistoissa tms. Aina opetustyötkään eivät anna varmoja tuloja, sillä moni kurssi järjestetään vasta kun on tarpeeksi  ilmoittautununeita. Käsityön juhlavuoden kunniaksi innostan teitä ostamaan käsityöläisten kotimaisia tuotteita ja täyttämään tänä keväänä kaikki kaupungin ja kylän käsityökurssit ja -kerhot, annatte työtä käsityöläisille ja saatte käsin kosketeltavaa iloa tekemisestä.