torstai 19. kesäkuuta 2014

Kesätaidetta

Näin "kesälaitumilla" voinee kirjoittaa muustakin kuin kaakeleista ja keramiikasta. Aihe tosin pysyy lähellä, taiteessa. Olen tainnut joskus mainita, että suoritan Tampereella Sara Hildénin kuvataideakatemiassa aikuisten kuvataideopintoja. Opinnot koostuvat kolme vuotta kestävistä perusopinnoista sekä syventävistä opinnoista, jotka myös kestävät kolme vuotta. Tänä keväänä päättyi viides lukuvuosi ja ensi syksynä alkaakin viimeinen...

Tunnit ovat aina perjantai-iltaisin klo 17 - 20. Voisi kuvitella, että perjantai-ilta työviikon jälkeen on kaikista huonoin ilta harrastaa yhtään mitään, mutta kummallisen tunnollisesti olen jaksanut käydä tunneilla ja harvoin olen jäänyt pois siksi että väsyttäisi liikaa tai ettei huvittaisi. Syynä on varmasti hyvä opetuksen laatu ja se, että meillä on todella mainio poppoo opiskelemassa. Ryhmästämme on muodostunut vuosien aikana varsin tiivis ja hyvä kaveriporukka, vaikka muutamia on keskeyttänyt ja muutamia uusiakin on tullut mukaan. Olemme tapailleet säännöllisesti myös kouluajan ulkopuolella ja voi sanoa, että olemme ystäviä. Me kaikki hieman kauhistelemmekin, mitä ihmettä teemme perjantai-iltaisin, kun kuvataidekoulu loppuu ensi vuoden jälkeen?! Viime syksynä meillä oli yhteisnäyttely Galleria Kapriisissa Tampereella AKU 4 -työryhmänä, ja sama on luvassa taas tänä syksynä, joten luulenpa, että ryhmämme AKU 4 jää elämään... (AKU 4 on ryhmämme siis tunnus koulussa.)

Tämä kevät oli todella eläinaiheinen niin töissä kuin kuviskoulussa. Kuviskoulussa meillä oli teemana hylätyt eläimet eli eläimet, jotka syystä tai toisesta hylätään tai joutuvat vaihtamaan omistajaa. Hylätyt-otsikko voi kuulostaa aika rajulta, sillä onhan ihmisillä kyllä ihan päteviäkin syitä luopua lemmikistään, mutta valitettavasti eläimiä myös surutta hylätään. Kyllähän kaikki tietävät kesäkissailmiön.

Jokainen opiskelija teki muotokuvia valitsemistaan oikeasti olemassa olevista hylätyistä eläimistä. Mallit löytyivät eri paikoista: löytöeläinkodeista, ystäviltä, jotka olivat adoptoineet hylättyjä eläimiä, internetistä jne. Jokaisella mallilla oli oma tarinansa, kuinka oli päätynyt hylätyksi, mutta iloksemme osa ehti löytää uuden kodin jo ennen teosten valmistumista.

Työstimme teoksia sekatekniikoilla (mm. akvarelli, puuvärit, serigrafia) koivuvanerille. En ollut aikaisemmin kokeillut vaneria, mutta innostuin siitä kovasti! Sille voi piirtää, maalata, vedostaa grafiikkaa, sitä voi kaivertaa, leikellä... Puun syyt tulevat upeasti esiin kun sille esimerkiksi maalaa akvarelliväreillä. Taidan käyttää vaneria jatkossakin.

Opettajanamme toimi kuvataiteilija Pia Feinik, joka upeasti ohjasi työskentelyämme ja ehdotti että kevään päätteeksi järjestämme teoksista taidenäyttelyn, jonka tuotto ohjataan kotia etsivien eläinten hyväksi. Siispä, Tampereella Galleria Dadassa on meidän näyttelymme avoinna 13.7. asti, ti-pe klo 13-19, la-su klo 13-17. Lämpimästi tervetuloa! Ohessa kuvia avajaisista ja omista töistäni: 




Susanna Palovaara. Nimetön. 2014. Puuvärit, akvarelli ja kaiverrus vanerille.

Susanna Palovaara. Nimetön. 2014. Puuvärit ja akvarelli vanerille.

Susanna Palovaara. Nimetön. 2014. Puuvärit, akvarelli ja serigrafia vanerille.

Galleria Dadan jälkeen näyttelymme siirtyy Koirakahvila Vainuun Tampereelle, Satamakatu 13.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti