torstai 31. heinäkuuta 2014

Yrittäjän äitiysloma

Olen ollut äitiyslomalla maaliskuusta lähtien. Meille syntyi ihana tyttövauva vappuaattoaamuna. Olemme nauttineet kevätvauvasta ja olo onkin kuin olisin pidennetyllä kesälomalla. Päivät ja kuukaudet ovat kuluneet nopeasti tärkeiden asioiden, kuten syöttöjen, vaipanvaihdon, leikkimisen ja nukkumisen lomassa.

Vaan yrittäjälle äitiysloma ei olekaan niin yksinkertainen juttu. Toki yrittäjät saavat äitiys- ja vanhempainpäivärahaa aivan kuten palkansaajatkin. Päivärahat määräytyvät yrittäjän itse asettaman Yel-työtulon mukaan, ei todellisten maksettujen palkkojen mukaan. Tämä on mielestäni hyvä juttu, sillä itse hyödynsin sitä niin, että tietysti nostin työtulon mahdollisimman korkeaksi ennen lomaa. Toki korkeampi työtulo tarkoitti myös korkeampia eläkemaksuja, mutta minulla oli onneksi hyvä tilanne ja pystyin ne maksamaan. 

Hankalammaksi yrittäjän äitiysloman tekevät muut seikat. Yrityksen pitkä tauko on ongelmallinen varsinkin yksinyrittäjällä, joka minäkin olen, vaikka osakeyhtiön yrittäjä olenkin. Minulla ei ole työntekijöitä, olen yrityksen pääomistaja, toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja ainoa varsinainen jäsen, mutta olen myös ainoa markkinointivastaava, talous- ja henkilöstöpäällikkö, AD, tuotanto- ja tuotekehitysvastaava, sihteeri, siivoaja ja mitä vielä...

Yksinyrittäjä ei voi täysin heittäytyä äitiyslomalle ja palata töihin kolmen vuoden päästä. Onko asiakkaita enää silloin jäljellä, hehän luulevat, että yritys lopettanut toimintansa? Jo vuodenkin tauko tuntuu pelottavalta, onko silloinkaan töitä? En voi täysin sulkea puhelinta ja sähköpostia ja lakata päivittämästä nettisivuja ja blogia. Olen kyllä laittanut nettisivuille tiedon äitiyslomastani, mutta olen silti vastaillut sähköposteihin ja ottanut vastaan pieniä tilauksia pitääkseni Kaakelitehtaan virkeänä.

Kuva: www.vau.fi

Lisäksi Kaakelitehtaalla on joka kuukausi säännöllisiä menoja, joita ei voi katkaista loman ajaksi, esim. työtilojen vuokra. Voin kertoa, että minulla on tällä hetkellä aika kallis varasto Tampereen Pispalassa... Tein aika kovasti töitä ennen äitiyslomaa, jotta sain kerättyä talteen rahaa, jolla maksaa vuokria ja muita kuluja.

Valitettavasti en voi ottaa sijaista. Tällä alalla (kaakelien valmistus) ei ole osaajia, jonka voisin ja uskaltaisin palkata sijaisekseni ilman usean vuoden koulutusta. Kaakelien valmistukseen ei riitä pelkkä keramiikka-alan koulutus, uusi työntekijä täytyy kouluttaa kaakeleiden valmistuksen nikseihin ja aivan kuten millä työpaikalla tahansa, paikan omiin käytäntöihin.

Toinen asia on palkkaus. Minulla ei ole varaa palkata työntekijää lomani ajaksi, sillä en voi luvata hänelle varmoja säännöllisiä kuukausituloja. Enhän sitä voi luvata itsellenikään, koska kaikki riippuu siitä, kuinka hyvin tulee tilauksia. En voi ennustaa tilausten tulemista vuoden päähän. Siis kuka lähtisi omalla riskillä sijaistamaan toista yrittäjää?

Kolmas asia on Kaakelitehtaan imago tai brändi, tai miksi sitä kutsuttaisikaan. Kaakelitehtaan kaakeleissa on minun kädenjälkeni. Pieni yritys niin usein tietysti tunnetaan juuri sen yrittäjäpersoonasta. Miettikää vaikkapa Jounin kauppaa Äkäslompolossa Ylläksellä, joka on tunnettu maanlaajuisesti sen värikkäästä kauppiaasta Sampo Kaulasesta. Olisiko se sama paikka ilman häntä?

Joskus mielessä vilahtaa toive "oikeasta" lomasta ja täysin vapaalle heittäytymisestä, mutta tiedän sen olevan mahdotonta. Vaikka minulla olisikin hyvä ja luotettava sijainen, jolle voisin yrityksen hoidon uskoa, luulen, että silti miettisin, mitenhän yrityksessä menee ja kävisin pajalla kyselemässä kuulumisia. Yrittäjälle voi olla vaikeaa luovuttaa "lastaan" toiselle hoitoon.

En myöskään voisi pitää näppejäni irti savesta. Olen ottanut tässä lomalla muutamia pieniä tilauksia, joita olen voinut kiireettömästi tehdä, ja täytyy myöntää, että ensimmäisen kerran kun koskin tauon (kyllä, pidin taukoa savesta) jälkeen saveen ja olin yksin töissä, se oli oikeastaan hyvin mukavaa! Ajattelen myös työnteon äitiysloman aikana niin, että täytyyhän minun pitää jonkinlainen tuntuma saveen, jos olisin esimerkiksi vuoden pois, niin varmaan unohtaisin miten kaakeleita tehdään?! No, ehkä se on kuin pyörällä tai autolla ajo, että hetken harjoittelun jälkeen se sujuisi taas niin kuin ennenkin.

Kierrätettyä savea kuivumassa kipsilevyllä.
Olen kuullut monta tarinaa, kuinka äitiyslomalla olleet naiset ovat kehitelleet ja perustaneet yrityksiä lomansa aikana. Niin, vaikka vauvan hoito vie paljon aikaa, niin ehkä siinä lomassa on myös rauhallista aikaa ajatella asioita, ainakin meillä, jotka olemme onneksemme saaneet rauhallisen lapsen, toisin on esimerkiksi koliikkiperheissä. Niinpä olen pää sauhuten miettinyt uusia ideoita Kaakelitehtaalle ja saanut jopa jotain aikaan niiden eteen. Olen myös vienyt tyttömme pajalle ja tehnyt hänen nukkuessaan rästitöitä, jotka aina kaivertavat ja vaivaavat työpaikalla, kun näkee niiden olevan edelleen tekemättä. Paljon on vielä tekemättömiä asioita, mutta siitä saa niin suurta tyydytystä, kun voi vetää viivan jonkun asian yli "to do -listalta".

Kuva: www.ayt.fi
Lopuksi pieni hauska tapaus, kun selvittelin puhelimitse äitiyslomaani koskevia asioita, olikohan  vakuutusyhtiössä, ja kerroin jääväni äitiyslomalle. Naisvirkailija alkoi nauraa ja toisti sanan loma nauraen. En siis tainnut tietää mitä oli tuloillaan. Niin, onko äitiysloma äitiysloma vai äitiysvapaa. Lomaa se ei varsinaisesti ole, pienen vauvan hoitohan on hyvin sitovaa ja joskus raskastakin, vaikka niin ihanaa. Täysin vapaata töistäkään se ei yksinyrittäjälle ole. 
Kuva: http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=1221
Täytyy sanoa, että on tämä ehkä minulle kuitenkin ollut lomaa töistä. Minulla on ollut niin kiireiset ja työntäyteiset viimeiset seitsemän vuotta Kaakelitehtaalla, että olen pitänyt maksimissaan kahden viikon kesäloman, useimmiten en juuri ollenkaan. Olen tehnyt töitä iltaan asti ja viikonloppuisin. En ole moneen vuoteen elänyt näin aikatauluttamatonta elämää, jossa päiväohjelmaan (tai siis eihän meillä mitään ohjelmaa ole) kuuluu vain peruseläminen: syöminen, leikkiminen ja nukkuminen. Olemme tänä kesänä mökkeilleet ja lähteneet ex tempore -reissuille lähelle ja kauas enemmän kuin koskaan. Siispä, kaikesta huolimatta, kuten jo alussa sanoin, oloni on kuin pidennetyllä kesälomalla.

Kuva: Itä-Savo.